Nelli Baran: Elintarvikkeet pois kaatopaikoilta

Blogit

Vuodesta toiseen jätteiden määrä jatkaa kasvuaan. Läntisen maailman on vallannut laajalle levinnyt kulutushysteria jatkaen voittokulkuaan kehittyviin maihin. Hyvän elämän mittariksi on tullut on tarpeettoman tavaran määrä. Sademetsistä pilkotaan uusiksi muodinmukaisiksi kesäkalusteiksi pihoillemme ja parvekkeillemme, jalometallit upotetaan yhä monimutkaisempiin elektronisiin vimpaimiin sekä vesistöt ja maat saastutetaan muodista poistuneilla kulutushyödykkeillä ja romulla.

Pakkausjätteiden ympäristövaikutusten kartoitus on aloitettu laajemmin 1980-luvulla. Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana tehtaat ja tuotantolaitokset ovat yhteiskunnan painostuksesta kehittäneet tuotantoprosessejaan luontoystävällisimmiksi, pakkausmateriaalien käyttö pyritään minimoimaan ja tuotannossa syntyvä jäte tulee kierrättää oikein. Tämä on turvattu valtion ja EU:n toimesta lain ja direktiivein. Kotitalouksien jätteiden kierrätys ei ole kehittynyt vastaavalle tasolle. Pakkausjätteen määrästä on puhuttu paljon, kuitenkin luonnon kannalta suuremman uhan aiheuttaa kotitalouksien orgaaninen ruokajäte.

Kehitysmaissa ja sodan runtelemilla alueilla nähdään nälkää, kun taas Pohjoismaissa heitetään kaatopaikalle syömäkelpoista ruokaa noin 100kg asukasta kohden vuodessa. Suomessa ruokaa ostetaan vuodessa 600-700 kg asukasta kohden. Elintarvikkeen tuotantoketjussa suurimmat ympäristövaikutukset näkyvät vesistöjen rehevöitymisissä, luonnon monipuolisuuden vähenemisessä ja maisemallisissa muutoksissa. Elintarvikkeiden tuotannossa myös hyönteismyrkyt ja torjuntakemikaalit aiheuttavat omat rasitteensa luonnolle. Pakkauksen osuus elintarvikkeen ympäristövaikutuksiin on useimmiten vain alle kaksi prosenttiyksikköä tuotteen jalostusasteesta riippuen, mutta useimmiten vainpakkaus kierrätetään.

Kotitalouksien tulisi seurata tarkemmin ruoan kulutusta, tulee hahmottaa, mitkä tuotteet tulevat syödyksi ja mitkä taasen päätyvät kaatopaikoille. Tämä kartoitus vapauttaisi myös kotitalouden rahavaroja esimerkiksi hyötypuutarhan hoitoon. Roskiin heitetyt elintarvikkeet tulisikompostoida tai kierrättää energia jätteenä. Olisi hyvä suosia mahdollisimman lyhyen jalostusketjun omaavia elintarvikkeita, kuten suomalaisia vihanneksia ja hedelmiä ruoanlaitossa. Olisi myös hyvä noudattaa kasvispainotteista ruokavaliota  sisällyttäen siihen runsaasti muun muassa papuja ja marjoja elimmistön vitamiini- ja hivennäistasapainon säilyttämiseksi. Lihaa ei tarvitse löytyä joka päivä ruokalautaselta edes terveyden nimissä.Kasvispainotteisella ruokavaliolla on myös runsaasti terveysvaikutteita. Kasvikset takaavat terveemmän elämän niin ihmisille kuin luonnolle; popsi siis porkkanaa.

 

Kirjoittaja on bio- jaelintarvikealan insinööriopiskelija ja ehdolla Kunnallisvaleissa 2012

Kommentoi