Katsaus historiaan XII: Siirtolan tie Pakulasta Piikkiöön

Historia

Piikkiö 4.5.2014 (3) Piikkiö 4.5.2014 (1)

Siirtolan tie Pakulasta Piikkiöön

Naisyhdistyksen siirtola toimi Liedon Pakulassa vuosina 1908–1911. Uutta paikka etsittiin kuitenkin jo vuodesta 1909 Pakulan korkean vuokran vuoksi. Uusi paikka löytyi 1912 Kaarinasta Koriston kartanon mailta, missä siirtola toimi vuoteen 1914.

Kesäksi 1915 edessä oli taas uuden paikan etsiminen. Nyt siksi, että kaupungin avustuksen epävarmuuden vuoksi vuokrasopimuksen tekeminen oli viivästynyt ja ennen sen varmistumista Koriston paikka oli ehditty vuokrata jo muualle.

Uudet tilat löytyivät nyt Ilpoisista Vähästä talosta. Ilpoisissa siirtola toimi kesät 1915 ja 1916. Kesällä 1917 palattiin takaisin Lietoon.

Kansalaissodan jälkeen yhdistys järjesti ensimmäisen siirtolansa kesällä 1919. Tällä kertaa Kustavissa Anavaisten kylässä. Samassa paikassa se toimi myös vuodet 1920-1922 ja 1924. Vuonna 1923 siirtolaa ei järjestetty.

Vuosien 1925–1927 osalta siirtolasta ei ole tarkkaa tietoa. Eräiden viittausten perusteella siirtola olisi järjestetty tänä aikana kerran, ilmeisesti Merimaskussa.

Oma siirtola oli ollut yhdistykselle pitkäaikainen haave, johon sen varat eivät kuitenkaan olleet riittäneet.

Vuonna 1927 yhdistyksestä tuli kuitenkin siirtolan omistaja, kun Frans ja Tekla Tuomola lahjoittivat yhdistykselle Pekkalan tilan Piikkiön Harvaluodosta. Vuonna 1929 Tekla Tuomolan täyttäessä 50 vuotta he lahjoittivat yhdistykselle vielä viereisen Solbackan tilan.

Näin muodostuneella kesäsiirtolalla, tai kuten sitä virallisesti kutsuttiin, Työläisäitien ja lasten kesäkodilla, oli käytössään kaikin puolin asialliset tilat. Siirtolaan kuului kaksi rakennusta, joista isommassa Pekkalassa oli kahdeksan ja pienemmässä Solbackassa viisi huonetta.

Arto Jokela, Turun sos.dem. naisyhdistyksen historiakirjan kirjoittaja