Katsaus historiaan XI: Turussa siirtola lapsille, muualla yhdistysten jäsenille

Historia

Piikkiö 4.5.2014 (9)Turussa siirtola lapsille, muualla yhdistysten jäsenille

Kesäsiirtolan perustaminen on naisyhdistyksen kenties merkittävin ja pisimmälle kantanut hanke.  Siirtola aloitti toimintansa vuonna 1908 Liedossa Pakulassa, missä sen käytössä oli viisi huonetta ja sauna. Matkaa Turkuun oli reilut kahdeksan kilometriä ja vuokra 250 markkaa kolmelta kuukaudelta.

Siirtola järjestettiin kahdessa kolmen viikon jaksossa. Kesällä 1908 siirtolaan pääsi kuusikymmentä lasta.

Samoihin aikoihin naisliiton piirissä oli vireillä muitakin siirtolahankkeita. Turussa samoihin aikoihin naisyhdistyksen siirtolan kanssa aloitti ompelijattarien ammattiosaston siirtola Hirvensalossa. Liitto oli jo heinäkuussa 1902 Turun kokouksessa kehottanut osastoja perustamaan siirtoloita, joissa jäsenistölle tarjottaisiin sekä asunto että ruoka.

Turun naisyhdistyksen siirtola poikkesi liiton piirissä syntyneiden siirtoloiden valtavirrasta siinä, että se oli lasten siirtola. Muiden yhdistysten siirtoloissa tarjottiin lepoa yhdistysten jäsenille.

kesälapsetSyitä siihen, miksi Turussa päädyttiin valtavirrasta poikkeavaan ratkaisuun, voi vain arvailla. Mahdollisesti syynä oli TTY:n varhainen kiinnostus lasten asemaan, jota heijasti mm. 1894 käynnistynyt oma lastentarha. Tai vuonna 1904 alkanut Ihanneliitto-työ, joka jäi pitkälle naisyhdistyksen kontolle.  Tai sitten Turun naiset vain katsoivat, että lapset tarvitsivat enemmän kesäsiirtolaa kuin he.

Kesäsiirtola oli naisyhdistykselle millä tahansa mittarilla tarkasteltuna iso hanke. Pitää muistaa, että se ei ollut mikään iso yhdistys. Vuonna 1908 sen jäsenmäärä oli 48, joista koko vuoden maksaneita oli 28.

Yhdistys teki paljon työtä siirtolan hyväksi, mutta sai myös ulkopuolista tukea sitä varten. Vuonna 1908 yhdistys pyysi kaupungilta viinavoittorahoista 3 000 markan avustusta ja Turun säästöpankilta 2 000 markan tukea. Kaupunginvaltuusto antoi 1 500 markkaa, säästöpankki ei penniäkään.

Kaupunki avusti siirtolaa myös myöhempinä vuosina. Myöhemmin siirtolaa tukivat myös mm. valtio ja työväenliikkeen liikelaitokset.

Ennen kuin siirtola perustettiin, oli sitä varten kerätty varoja ja perustettu siirtolarahasto.

Esimerkiksi kesällä 1906 järjestetyt arpajaiset tuottivat 1.046 mk ja 56 penniä. Arpajaisia siirtolan hyväksi järjestettiin myös tulevina vuosina.

Arto Jokela, Turun sos.dem. naisyhdistyksen historiakirjan kirjoittaja