Katsaus historiaan X: Äitienpäivän vietto alkoi valkoisten juhlana

Historia

Katsaus historiaan -sarjassa teemme kurkistuksia tulevan historiakirjan sisältöön. Tässä luettavaksesi osa 10.

Äitienpäivän vietto alkoi valkoisten juhlana

Kehto2Äitienpäivää vietto käynnistyi Belgiasta 1913. Suomessa sitä alettiin viettää kansalaissodan jälkeen. Se oli aluksi leimallisesti valkoisten juhla.

Äidit olivat esillä tosin myös kansainvälisen naistenpäivän juhlissa: korostettiin työläisäitien merkitystä ja vaadittiin yhteiskunnallisen arvostusta myös työläisnaisille.

Työläisnaisjärjestöjen suhtautuminen äitienpäivään muuttui kaksikymmenluvun lopulla. Marraskuussa 1929 naisliitto teki päätöksen naistenpäivien viettämisestä ja lähetti seuraavaksi äitienpäivänä kymmeniä puhujia eri puolille maata.

Äitienpäivän taustan takia sen nimi esitettiin muutettavaksi vanhempain päiväksi. Esitys ei saanut kuitenkaan kannatusta.

Naisyhdistys järjesti ensimmäisen äitienpäiväjuhlansa todennäköisesti kolmikymmenluvun taitteessa.

Muutoksen taustalla vaikuttivat kentän paineet ja työläisäitien osallistuminen porvarien äitienpäiväjuhliin. Järjestämällä omat juhlat saatiin äidit työväentalolle.

Juhlamuodot omaksuttiin osittain porvareilta, osittain omasta perineestä. Naisyhdistyksen äitienpäiväjuhlassa vuonna 1936 esiintyi kirjaltajain orkesteri, kuultiin Irene Tammilehdon runo ja kansanedustaja Aino Lehtokosken puhe. Lisäksi ohjelmassa oli raittiusyhdistys Pyrkimyksen poikien esitys sekä Raunistulan sos.dem. työväenyhdistyksen naisjaoston näytelmä.

Yleisölle tarjottiin kahvit ja myytiin Toveritar-lehtiä.

Arto Jokela, Turun sos.dem. naisyhdistyksen historiakirjan kirjoittaja